Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n lausunto sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Suomen Sähkönkäyttäjät ry (ELFi) kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta VN/372/2021.
ELFi edustaa yli 1 GWh vuodessa kuluttavia sähkön netto-ostajia. Jäsenyrityksemme ovat kaupan, teollisuuden ja palvelualojen yrityksiä, joille luotettavat sähkömarkkinat ovat merkittävässä roolissa yritysten kokonaiskustannusten hallinnassa.
Sähkönkäyttäjille markkinoiden tehokkuus, puolueettomuus ja läpinäkyvyys ovat merkittäviä arvoja yritysten kilpaillessa investoinneista Suomeen sekä kustannusten hallinnassa. Kilpailullisesti terve markkinaehtoinen sähkömarkkina mahdollistaa kysyntäjouston, ja tuo sekä yrityksille että Suomen kansantaloudelle merkittävää taloudellista lisäarvoa.
ELFin keskeiset kommentit VN/372/2021
Mielestämme hallituksen esityksen keskeiset ongelmat liittyvät olosuhteisiin ja periaatteisiin, joilla asiakas voi kysyntäjoustopalvelua hankkia eri markkinaosapuolilta.
Yleisen markkinanäkemyksen mukaan Suomen sähköjärjestelmässä uusiutuvan tuotannon osuus kasvaa merkittävästi. Erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuotannot ovat täysin riippuvaisia luonnonolosuhteista, jotka vaihtelevat paljon. Sähköjärjestelmässä täytyy olla jatkuvasti tasapaino tuotannon ja kulutuksen välillä, tähän tehtävään on nimetty vastuulliseksi Fingrid Oyj.
Sähköjärjestelmän tarvitsema jouston toteuttaminen tulevaisuudessa pelkästään säädettävän tuotannon voimin ei tule riittämään, vaan markkinoille tarvitaan yhä enemmän kysyntäjoustoa. Kysyntäjouston tulee olla yrityksille ja yksityishenkilöille vapaaehtoista ja taloudellisesti mielekästä, sekä sen tulee pohjautua selkeisiin sopimuksiin ja läpinäkyvään hinnoitteluun.
Esillä olevan hallituksen esityksen mukaisesti kannustavia markkinaolosuhteita pienten ja keskisuurten sähkönkäyttäjien kysyntäjoustolle ei pystytä luomaan.
Ehdotuksemme asian korjaamiseksi ovat:
1. Kysyntäjouston aktivoinnin muutos taseeseen tulee korjata Fingridin hallinnoimassa tasehallinnassa avoimelle toimittajalle ja siirtää vastuu joustoon osallistuvasta tehosta aggregaattorille.
2. Itsenäisen aggregaattorin tulee vastata omasta tasevirheestään tasesääntöjen mukaisesti ja aggregaattori voi toimia kaikilla markkinapaikoilla markkinapaikkojen sääntöjen mukaan.
3. Kysyntäjouston aktivointiin ei saa sisällyttää erillistä taloudellista kompensaatiota sähkön käyttäjän avoimelle toimittajalle.
4. Sähkön ostajan tulee myös jatkossa olla sopimuspohjaisesti hankkimansa sähkön omistaja, joka saa hallinnoida hankkimaansa ilman sähköä.
5. Monopoliliiketoimintojen ei tulisi olla osa kilpailtua liiketoimintaa joustopalveluissa.
ELFillä ei ole kommentteja lakiehdotukseen muiden asiakokonaisuuksien osalta.
ELFin yksityiskohtaiset kommentit hallituksen esitykseen joustopalvelua tarjoavista itsenäisistä aggregaattoreista
Sähkön ostajien näkökulmasta erityistä huolta herättää hallituksen esityksessä oleva näkemys joustopalvelua tarjoavista itsenäisistä aggregaattoreista. Sähkömarkkinat, joissa sähkön netto-ostajat toimivat, poikkeavat merkittävästi hallituksen esityksessä kuvatusta.
ELFi on lausunnossaan kuvannut sähkön ostajan, eli kysyntäjoustajan, kannalta esillä olevaa esitystä. Hallituksen esityksen teksti on kursivoituna ja punaisella normaalitekstillä on ELFin asiantuntijanäkemys. Erilaisella maailmankuvalla on huomattava vaikutus sähkömarkkinan toimivuuden kannalta tehokkaisiin juridisiin ja kaupallisiin ratkaisuvaihtoehtoihin.
4.1.4 Joustopalvelua tarjoava itsenäinen aggregaattori
Esityksellä pantaisiin täytäntöön sähkömarkkinadirektiivin edellyttämää itsenäistä aggregaattoria koskevat velvoitteet. Itsenäisen aggregaattorin mahdollistaminen lainsäädännöllä edellyttää uusia toimintatapoja mittauksessa ja taseselvityksessä sekä itsenäisen aggregaattorin muille toimijoille aiheuttamien vaikutusten arviointia. [Itsenäinen aggregaattori lisää kilpailua erityisesti sähkön kulutuksen jouston saamisessa markkinoiden käyttöön. Kyse on normaalista avoimen markkinan toiminnasta, joten muille kilpaileville toimijoille tehtävää vaikutusten arviointia ei tarvita, jollei niitä erityisesti haluta suojella kilpailulta.] Tarkempia säännöksiä itsenäisen aggregaattorin toiminnan mahdollistavista mittauksen ja sähkökaupan prosesseista annettaisiin valtioneuvoston asetuksella.
Itsenäisellä aggregaattorilla ei ole ollut säänneltyä roolia sähkömarkkinoilla. Itsenäinen aggregaattori ohjaa [asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta] asiakkaan sähkönkulutusta, sähköntuotantoa ja energiavarastoja ja tarjoaa tätä joustoa [ensisijaisesti joustoon soveltuville säätösähkömarkkinoille] sähkömarkkinoille itsenäisesti, ohi sähkön toimitusketjun ja vaikuttaa asiakkaansa sähkötaseeseen. [Toimintaa ohjaa sähkön reaaliaikaisten markkinoiden tarpeet, joita nykyisin arvioi ainoa ostaja järjestelmävastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid.] Lailla ehdotetaan otettavan käyttöön itsenäisen aggregaattorin toiminnasta aiheutuneen jouston aktivoinnin suorien kustannusten korvausmekanismi. Korvauksen laskentamenetelmä perustuisi itsenäisen aggregaattorin tarjoamien aggregointipalveluiden energiavaikutukseen asiakkaan avoimen toimittajan tai tasevastaavan sähkötaseeseen. [Kyseinen ajattelumalli on markkinataloudelle vieras. On ymmärrettävää, että tasevirhe energiamäärässä tulee poistaa sähkön avoimen toimittajan taseesta ja kohdentaa niille osapuolille (tässä tapauksessa kysyntäjoustoa tekevä osapuoli tai aggregaattori), jotka aktivoivat jouston eri markkinoilla. Hallituksen esityksessä sähkön ostaja ei ole sopimuspohjaisesti hankkimansa sähkön omistaja, vaan sähkön myyjä omistaisi oikeudet asiakkaansa sähköön. Tämä on erittäin vaarallinen toimintamalli ja pahimmillaan johtaa siihen, että asiakas ei tarjoa kysyntäjoustoa markkinoille, koska merkittävä osa saadusta hyödystä menee sähkön myyjälle.]
Ehdotus perustuu älyverkkotyöryhmän tilaustyön pohjalta suosittelemaan malliin, jossa itsenäinen aggregaattori maksaisi kompensaatiota avoimelle toimittajalle energiasta, joka siirretään sähköntoimittajan sähkötaseesta itsenäisen aggregaattorin sähkötaseeseen. Lisäksi aggregaattorin ja asiakkaan avoimen toimittajan sähkötaseet korjataan. Ehdotetussa mallissa itsenäinen aggregaattori vastaisi itse omasta tasepoikkeamastaan. Korvauksen laskentamenetelmän määrittäisi järjestelmävastaava kantaverkonhaltija ja vahvistaisi Energiavirasto. Korvausmenetelmän tulisi kohdella kaikkia sähkömarkkinoiden osapuolia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Lisäksi sähkömarkkinadirektiivi edellyttää itsenäisen aggregaattorin markkinoille tulon hyötyjen arviointia ja huomioimista kompensaatiota laskettaessa. [Älyverkkotyöryhmän loppuraportin suositus ei ole aivan sama kuin hallituksen esityksessä mainittu tilaustyön suositus. Älyverkkotyöryhmän loppuraportissa mainitaan seuraavasti:
”Työryhmä suhtautuu aggregaattoreiden asiakkaille luomiin mahdollisuuksiin positiivisesti. Itsenäinen aggregaattori voi toimia kaikilla markkinapaikoilla, kunhan varmistetaan toimijoiden tasapuolinen kohtelu. Eri markkinapaikoilla voi olla erilaisia toimintamalleja. Työryhmä katsoo, että kaikkien aggregaattoreiden, myös itsenäisten aggregaattoreiden, tulee vastata tasevirheestään tasesääntöjen mukaisesti ja toteutus on voitava todentaa.”
Ihmettelemme suuresti ehdotusta kompensaation maksamisesta kolmannelle osapuolelle, kun taseen korjauksella energiamääräinen haitta pystytään korjaamaan. Muut mahdolliset asiat kuuluvat sähkön myynnin ja toimitusten osalta normaalien liiketoimintariskien kategoriaan.]
Itsenäisen aggregaattorin jouston aktivoinnista aiheutuneiden kustannusten korvaaminen
Joustopalveluita tarjoava itsenäinen aggregaattori on uusi rooli sähkömarkkinoilla: se ohjaa [asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta] asiakkaan sähkönkulutusta, tuotantoa ja energiavarastoja ja tarjoaa tätä joustoa sähkömarkkinoille itsenäisesti ohi sähkön avoimen toimituksen ketjun. [Toimintaa ohjaa sähkön reaaliaikaisten markkinoiden tarpeet, joita nykyisin arvioi ainoa ostaja järjestelmävastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid.] Kulutusjoustossa mukana olevan kohteen sähkön hankkii sähköntoimittaja, joka vastaa kyseisen kohteen sähkötaseesta eli siitä, että kohteeseen hankitaan sähköä kulutusta vastaava määrä. [Hallituksen esityksessä ei ole laisinkaan huomioitu sitä, että avoimilla sähkömarkkinoilla sähkön loppukäyttäjät hankkivat merkittävän osan sähkön kulutuksesta useista eri lähteistä. Tähän on päätynyt myös älyverkkotyöryhmä loppuraportissaan:
”Energiayhteisöjä voidaan pitää yhtenä jakamistalouden muotona, jossa yhteisön jäsenet jakavat sähkön tuotannon ja hankinnan hyötyjä toistensa kanssa. Näiden mahdollistaminen lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille ja tuottaa itse ainakin osa käyttämästään sähköenergiasta haluamallaan tavalla. Osallistumalla energiayhteisöön asiakkaat voivat saada suoraa taloudellista hyötyä. Toisaalta yhteisö mahdollistaa erilaiset energiaan liittyvät arvovalinnat, sillä yhteisö antaa mahdollisuuden vaikuttaa oman sähkönkulutuksen ja -tuotannon ympäristövaikutuksiin sekä tuotantotapaan.”
Kyseinen oman sähköntuotannon hankkiminen osaksi omaa sähkön hankintaa on ollut olennainen osa Suomen teollisuuden sähköistymistä ja osa vapaata kilpailua. Sillä on edelleen merkittävä rooli suurten sähkönkäyttäjien sähkökustannusten hallinnassa.Energiayhteisöt laajentavat tätä mahdollisuutta yhä pienempiin asiakkaisiin.] Mikäli avoimen toimitusketjun ulkopuolinen toimija kuitenkin ohjaa kohteen sähkönkulutusta, ei sähköntoimittaja välttämättä osaa varautua kulutuksen vaihteluun oikealla tavalla. Tällöin sähköntoimittaja saattaa hankkia kohteeseen virheellisen määrän sähköä, ja syntyy tasepoikkeama. Samalla itsenäinen aggregaattori tarjoaa tämän sähkömäärän markkinoille ilman varsinaista sähkön hankintaa ja saa siitä korvauksen. Suuressa mittakaavassa toteutettuna tämän kaltainen toiminta voi aiheuttaa häiriöitä sähkömarkkinan toimivuuteen. [Kysyntäjoustoa aktivoidaan reaaliaikaisten sähkömarkkinoiden tarpeiden perusteella. Toimintaa ohjaa järjestelmävastuullinen kantaverkkoyhtiö Fingrid. Kysyntäjouston aktivointi ei aiheuta häiriöitä sähkömarkkinoiden toimivuuteen vaan se tukee ja turvaa sähkömarkkinoiden ja sähköjärjestelmän toimivuutta. Tasepoikkeamaa ei synny, kun taseen muutos jouston osalta korjataan Fingridin vastuulla olevassa tasehallinnassa avoimelle toimittajalle ja vastuu siirretään joustoon osallistuvasta energiamäärästä aggregaattorille. Yleinen käytäntö sähkömarkkinoilla on, että sähkön loppukäyttäjä päättää itsenäisesti, käyttääkö hän sopimustensa mukaan hankkimaansa ja omistamaansa sähköä vai ei. Tämä on tilanne nyt ja sen tulisi olla näin myös jatkossa.]
Työ ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän tilaamassa työssä tarkasteltiin kolmea mallia, joissa itsenäisestä aggregoinnista markkinapaikoille aiheutuvan tasepoikkeaman taloudelliset kustannukset jäävät kannettavaksi joko kohteen tasevastaavalle, kantaverkonhaltijalle tai kulutusjoustoa toteuttavalle itsenäiselle aggregaattorille. Työryhmä päätyi ehdottamaan mallia, jossa itsenäinen aggregaattori maksaa kompensaatiota sähköntoimittajalle energiasta, joka siirretään sähköntoimittajan sähkötaseesta aggregaattorin sähkötaseeseen ja näin aggregaattori kompensoisi toiminnastaan avoimelle toimittajalle tai tasevastaavalle aiheutuneet suorat kustannukset. Ehdotuksessa itsenäisen aggregaattorin ja avoimen toimittajan sähkötaseet myös korjataan taseen oikaisulla. [Edellä olevassa kappaleessa nähdään kysyntäjouston aiheuttavan ylimääräisiä kustannuksia sähkömarkkinoille.Asia on päinvastoin, sillä todellisuudessa markkinaehtoinen kysyntäjousto tehostaa markkinoiden toimintaa, joka luo kustannussäästöjä. Sähkötaseisiin liittyvien vastuiden kannalta jouston vaikutukset tulee korjata taseen oikaisuina. Jos lainsäädäntö mahdollistaa, niin kysyntäjousto on tulevaisuudessa osa sähkömarkkinoiden normaalia toimintaa. Avoimelle sähkömarkkinalle kuuluvat normaalit taloudelliset riskit, jotka kukin osapuoli kantaa itsenäisesti. Riskien hallinnan ja järjestelmien kehittyessä tulevat asiakkaat saamaan yhä parempaa palvelua kilpailukykyiseen hintaa. Sähkönkäyttäjät uskovat markkinaehtoisen kysyntäjouston olevan arvokas osa modernia sähkömarkkinaa, ja tuovan siihen merkittävää lisäarvoa.]
Ehdotettu malli on sähköjärjestelmän ja muiden markkinatoimijoiden kannalta neutraali sekä tasapuolisin eri asiakasryhmien ja markkinatoimijoiden välillä ja siinä on suurimmat kannusteet kokonaisoptimoinnille. Mallin heikompi kannattavuus itsenäiselle aggregaattorille voi vähentää palveluista maksettavaa hyvitystä joustoon osallistuville loppukäyttäjille, mutta pienentää muille asiakkaille koituvia kustannuksia. [Uskomme sähkön kysyntäjoustoon osallistuvien käyttäjien tekevä sopimuksia ja operatiivisia toimenpiteitä oman taloutensa näkökulmasta tuloksekkaalla ja mielekkäällä tavalla. Hallituksen esityksessä ehdotettu malli rajoittaa kilpailua paljon ja tuo ylipääsemättömän esteen uusille yrityksille, jotka tarjoavat joustopalveluita pienasiakkaille ja pk-yrityksille.]
Itsenäisen aggregaattorin toiminnan arvioidaan lisäävän asiakkaan avoimen toimittajan tai tämän tasevastaavan kustannuksia jonkin verran, jos näillä on portfoliossaan paljon itsenäisen aggregaattorin ohjaamia resursseja. Muussa tapauksessa kustannusvaikutus on vähäinen. Itsenäisten aggregaattorien toiminnan kannattavuuteen tasepoikkeamien kompensointi vaikuttaa merkittävästi. Toiminnan tulojen ja tasepoikkeamien kompensoinnin erotuksen on arvioitu vaihtelevan vuosittain 0,3 – 1,2 miljoonan euron välillä. [Sähköenergian vuosittainen myyntiarvo Suomessa on ollut vuosina 2018–2020 keskimäärin 3,1–3,2 miljardia euroa. Nyt hallituksen toimesta kehitetään kompensaatiomekanismia, jonka taloudellinen arvo on mitätön markkinan kokoon nähden, mutta luo merkittävän esteen uusille markkinatoimijoille ja kysyntäjoustomarkkinan kehittymiselle.]
4.2.1.3 Vaikutukset kotitalouksiin ja yrityksiin sähkön kuluttajina
Jouston aktivoinnista aiheutuneiden kustannusten korvaaminen
Sähkön loppukäyttäjien kannalta merkitystä on sillä, kuinka itsenäisen aggregaattorin toimin- nasta muille toimijoille aiheutuvat kustannukset jakaantuvat. Harkitsemattomasti toteutettuna itsenäisen aggregaattorin malli voisi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia joustoon osallistumattomille asiakkaille, jolloin asiakkaat voisivat kokonaisuutena kärsiä muutoksesta. Tämä aiheuttaisi eriarvoisuutta asiakkaiden välillä ja tehottomuutta markkinoilla. [Hallituksen esityksessä on erikoinen lähestymiskulma kysyntäjouston motiiveihin. Tekemiemme haastatteluiden perusteella sähkön loppukäyttäjille merkityksellistä kysyntäjoustossa on yksilöön tai yritykseen kohdistuva taloudellinen hyöty. Kysyntäjouston toiminnan aktivoitumista ohjaa talouden realiteetit, tekniset valmiudet sekä sopimuksellinen selkeys ja vaivattomuus] Loppukäyttäjän kannalta vaikutukset riippuvat siitä, kuka kantaa vastuun itsenäisen aggregaattorin asiakkaan tasevastaavalle aiheuttamasta tasepoikkeamasta. [Loppukäyttäjien kannalta suuri kysyntäjouston tarjonta markkinoille edistää hintatason kohtuullisuutta ja estää tehokkaasti korkeiden säätösähköhintojen muodostumista (26.11.2021 Suomen hinta-alueen säätösähkön hinta oli 5000 €/MWh). Kysyntäjouston toiminnan on asiakkaan näkökulmasta oltava selkeää ja taloudellisesti kannustavaa. Kysyntäjoustossa energiamäärällinen muutos sähkötaseessa tulee poistaa sähkön avoimen toimittajan taseesta ja kohdentaa kysyntäjoustoa tekeville osapuolille. Näin varmistetaan toimijoiden tasapuolinen kohtelu.] Ehdotuksen mukainen toteutus, jossa aggregaattori vastaa aiheuttamistaan poikkeamista, olisi asiakkaille tasapuolisin, eikä se aiheuttaisi kustannusten kasaantumista joustoon kykenemättömille asiakkaille. Arvio perustuu älyverkkotyöryhmän teettämään vaikutustenarviointiin.
Oikein toteutettuna itsenäisen aggregaattorin toiminnalla voidaan muun aggregoinnin tavoin edistää kilpailua sähkömarkkinoilla, tehostaa sähköjärjestelmän toimintaa ja parantaa toimitusvarmuutta, lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia kulutusjoustoon, antaa yrityksille mahdollisuuksia luoda uusia liiketoimintamalleja ja erikoistua esimerkiksi tietyn teknologian joustojen tarjoamiseen. Nämä ovat asiakkaan kannalta positiivisia tavoitteita, koska ne voivat laskea palveluntarjoajan kustannuksia ja siten asiakkaiden sähkön hintaa. Uusi toimintamalli tarjonnee sähkönkuluttajille laajemmat mahdollisuudet osallistua esimerkiksi jakeluverkonhaltijoiden joustopalveluiden tarjoamiseen tulevaisuudessa. [Pidämme vaarallisena hallituksen esityksessä olevaa näkemystä, jossa monopoliliiketoiminnot tulisivat osaksi kilpailtua liiketoimintaa joustopalveluissa.]
[Väärä lainsäädäntö estää itsenäisten aggregaattoreiden ja muiden markkinatoimijoiden tulon kysyntäjoustomarkkinoille. Huonon lain seurauksena kysyntäjoustoihin liittyvä markkinointi, teknologinen kehitys ja digitalisaatio jäävät alhaisemmille tasoille kuin avoimessa kilpailussa. Sähkön kysynnän joustopotentiaalia ei saada sähkömarkkinoiden ja järjestelmän käyttöön riittävästi, jolloin hyvin korkeiden sähkön säätöhintojen (26.11.2021) esiintymistiheys kasvaa. Vaikutukset kotitalouksiin ja yrityksiin ovat selkeät: sähköön liittyvät kustannukset ja riskit kasvavat sekä äänestäjien yleinen tyytymättömyys sähkömarkkinoiden toimintaan heikkenee. Suomen sähkömarkkinoiden toiminta heikkenee, eikä saa luottamusta yrityksiltä. Suomen maine vakaana investointiympäristönä vaarantuu.]
Kunnioittavasti
Pasi Kuokkanen
Suomen Sähkönkäyttäjät ry