Suomen sähkönkäyttäjät ry:n lausunto KJV2026-luonnoksesta

Suomen sähkönkäyttäjät ry (ELFi) kiittää mahdollisuudesta lausua kantansa KJV2026:sta.

Edustamme Suomessa suuria sähkön netto-ostajia. Jäsenyrityksemme ovat yli 1 GWh vuodessa kuluttavia kaupan, teollisuuden ja palvelualojen yrityksiä, joille luotettavat sähkömarkkinat ovat keskeisiä liiketoimintojen kustannusten, kilpailukyvyn ja investointien näkökulmasta. Jäsenyritystemme rooli sähkömarkkinoilla on merkittävä, sillä niiden sähkönhankinta on noin 20 % Suomen sähkönkulutuksesta.

KJV2026-vaatimuksilla on huomattava merkitys suurille sähkönkäyttäjille. Vihreä siirtymä tarkoittaa jäsenistömme näkökulmasta ennen kaikkea nykyisten polttamiseen perustuvien prosessien sähköistymistä sekä uusien teollisten ja palveluinvestointien perustumista sähköön pääasiallisena energialähteenään.

ELFin yleiset kommentit

ELFin näkökulmasta KJV2026:n keskeisin kysymys ei ole yksittäisissä teknisissä raja-arvoissa, vaan eri velvoitteiden välisessä rajanvedossa. Olennaista on erottaa toisistaan liittymisehtona edellytettävä tekninen kyvykkyys, tämän kyvykkyyden edellyttämät investoinnit, sähköjärjestelmän poikkeus- ja hätätilanteissa käytettävät velvoittavat toimenpiteet sekä markkinaehtoisesti hankittavat jousto- ja järjestelmäpalvelut.

Samalla tulee olla ennakolta riittävän selvää, millä perusteilla Fingrid ja liittymispisteen verkonhaltija voivat käyttää tapauskohtaista harkintavaltaa. Suurille sähkönkäyttäjille on tärkeää voida toteuttaa myös tavanomaisia, vihreää siirtymää tukevia prosessi- ja teknologiamuutoksia ilman, että niiden seurauksena syntyy ennakoimattomasti laajoja uusia teknisiä velvoitteita.

KJV2026 sisältää suurille sähkönkäyttäjille merkittäviä uusia vaatimuksia ja menee soveltamisalaltaan voimassa olevaa EU:n Demand Connection Codea pidemmälle. Tämä ei itsessään tee kansallisista lisävaatimuksista perusteettomia. Pidämme perusteltuna sitä, että myös suurilta kulutuslaitoksilta edellytetään sellaisia teknisiä ominaisuuksia, joilla ehkäistään niiden hallitsemattomasta käyttäytymisestä sähköjärjestelmälle aiheutuvia riskejä.

Kansallisten lisävaatimusten tulee kuitenkin olla oikeasuhtaisia laitoksen todelliseen järjestelmävaikutukseen nähden, teknologianeutraaleja, ennakolta riittävän täsmällisiä ja kustannustehokkaita. Järjestelmän käyttövarmuuden kannalta välttämätön tekninen kyvykkyys tulee erottaa selvästi kyvykkyyden operatiivisesta aktivoinnista sekä markkinaehtoisesti hankittavista kysyntäjousto- ja reservipalveluista. Tällöin liittyjällä on mahdollisuus KJV2026-vaatimusten täyttämiseen myös vaihtoehtoisilla teknisillä ratkaisuilla, jos vaadittu järjestelmätekninen vaste toteutuu liittymispisteessä.

Yleisarvio ja jatkovalmistelun keskeiset periaatteet

KJV2026 on teknisesti laaja ja kunnianhimoinen kokonaisuus, jossa erityisesti tyypin D kulutuskohteille ehdotetut vaatimukset muuttavat suurten sähkönkäyttäjien asemaa sähköjärjestelmässä merkittävästi.

Pidämme tärkeänä, että Fingrid ottaa jatkovalmistelussa huomioon seuraavat neljä periaatetta.

1. Vaatimusten oikeusperustan ja viranomaisvahvistuksen tulee olla yksiselitteinen. KJV2026:ssa tulee tunnistaa vaatimuskohtaisesti, perustuuko vaatimus EU:n suoraan sovellettavaan verkkosääntöön, EU-sääntelyn kansalliseen täsmennykseen vai Fingridin kansalliseen järjestelmävastuuseen. Tulisi myös yksilöidä, kuuluuko vaatimus Energiaviraston ennakkovahvistuksen piiriin. Sitovan teknisen velvoitteen oikeusvaikutus ei saa riippua siitä, kutsutaanko sitä dokumentissa tekniseksi vaatimukseksi vai liittymisehdoksi.
2. Tekninen tehonrajoituskyky ja sen käyttö tulee erottaa toisistaan. On hyväksyttävää edellyttää suurelta kulutuslaitokselta teknistä kykyä hallittuun tehonmuutokseen silloin, kun tämä on perusteltua järjestelmän käyttövarmuuden kannalta. Sama kapasiteetti ei voi olla normaalissa järjestelmätilanteessa Fingridin vastikkeettomana kysyntäjoustona. Pakottavan aktivoinnin tulee olla sidottu täsmällisesti määriteltyihin sähköjärjestelmän poikkeus-, hätä- tai suurhäiriötilanteisiin ja sen tulee olla välttämätön sekä kestoltaan rajattu.
3. Investoinnin tekninen vaatimuskehikko tulee voida lukita riittävän aikaisessa vaiheessa. Tyypin D laitokselle mahdollisesti määrättävät erityistarkastelut voivat vaikuttaa pääkomponenttien valintaan, laitoksen arkkitehtuuriin, investointikustannukseen ja aikatauluun. Suurilla sähkönkäyttäjillä tulee olla viimeistään esisuunnitteluvaiheen jälkeen kirjallinen tieto siitä, mitä vaatimuksia, tarkasteluja ja todentamismenetelmiä hankkeeseen sovelletaan. Tämän jälkeen uusia vaatimuksia tulisi voida asettaa vain objektiivisesti perustellusta syystä.
4. KJV2026:ssa tulisi hyväksyä vaihtoehtoinen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen silloin, kun sama järjestelmätekninen hyöty voidaan saavuttaa liittyjän, prosessin tai teknologian kannalta tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Erityisesti suurten teollisuusprosessien häiriönsietokykyä ei voida kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaisesti määritellä samalla tavalla kuin esimerkiksi täysin suuntaajakytketyn kuorman toimintaa.

Keskeiset muutosehdotukset

Vaatimusten oikeusperusta ja vahvistusmenettely

KJV2026:n johdannossa todetaan, että osa ehdoista vahvistetaan Energiavirastossa ja että vahvistamisen ulkopuolelle jäävät tekniset vaatimukset Fingrid asettaa järjestelmävastaavan oikeudella. Pidämme välttämättömänä, että tämä jako täsmennetään.

Sähkömarkkinalain 45 §:n mukaan Fingrid voi asettaa järjestelmävastuun toteuttamiseksi tarpeellisia ehtoja muun muassa kuormien liittämiselle ja käyttämiselle, mutta ehtoja voidaan soveltaa yksittäistapauksissa vasta Energiaviraston vahvistamisen jälkeen.

Ehdotamme KJV2026:n liitteeksi vaatimuskohtaista taulukkoa, jossa jokaisesta velvoitteesta ilmoitetaan:

• oikeusperusta
• onko vaatimus suoraan EU-sääntelystä seuraava vai kansallinen
• kuuluuko vaatimus Energiaviraston vahvistettavaksi
• mahdollinen liittymispistekohtainen harkintavalta ja sen rajat

Tämä parantaisi huomattavasti oikeusvarmuutta ja helpottaisi myös KJV2026:n tulevaa päivittämistä.

Pätötehon rajoituskyky ja sen käyttäminen

KJV2026:n luvussa 11.3.4 tyypin D kulutuslaitokselta edellytetään pätötehon nopeaa rajoitustoimintoa. Tehoa tulee voida alentaa vähintään 30 prosenttia ja Fingrid voi pyytää toimintoa käytettäväksi esimerkiksi sähköverkon vian, sähköpulan tai muun poikkeuksellisen käyttötilanteen vuoksi.

Pidämme teknisen kyvykkyyden tavoitetta lähtökohtaisesti ymmärrettävänä. Nykyinen sanamuoto jättää epäselväksi, missä tilanteissa Fingridillä on oikeus käyttää kyvykkyyttä ja mikä on tällaisen käytön suhde vapaaehtoiseen markkinaperustaiseen kysyntäjoustoon.

Ehdotamme, että KJV2026:ssa erotetaan toisistaan:

• laitokselta liittymisehtona vaadittava tekninen kyvykkyys
• sähköjärjestelmän hätä- ja suurhäiriötilanteessa tapahtuva pakottava aktivointi
• markkinaehtoinen reservi- tai muu kysyntäjoustopalvelu.

Pakottavan aktivoinnin tulee olla välttämätön järjestelmän käyttövarmuuden turvaamiseksi, suhteellinen, dokumentoitu ja kestoltaan rajattu.

Aktivoinnin kustannus- ja vastuuvaikutuksia on selkeytettävä. Tehonrajoitus voi merkitä teollisuuslaitokselle tuotannon keskeytymistä, prosessihäiriötä tai merkittävää taloudellista vahinkoa. KJV2026:ssa tulee yksilöidä, mihin oikeusperustaan erilaiset aktivointitilanteet perustuvat ja minkä sääntelyn tai sopimusehtojen mukaan niiden korvaus- ja vastuuvaikutukset määräytyvät.

Fingridin suora ohjausyhteys

Luvussa 11.3.2.2 Fingridille varataan oikeus vaatia kulutuslaitokseen väyläliitäntä, jonka kautta Fingrid voi ohjata laitosta suoraan.

Pidämme tätä teknisesti ja oikeudellisesti erittäin merkittävänä vaatimuksena.

Lähtökohtana tulee säilyttää KJV2026:ssakin kuvattu periaate, jonka mukaan kulutuslaitoksen käytöstä vastaava toimija vastaa laitoksen turvallisesta operoinnista. Suoran ohjauksen ei tule voida ohittaa laitoksen henkilö-, prosessi-, ympäristö- tai laiteturvallisuuden kannalta välttämättömiä lukituksia.

Ehdotamme, että suoraa ohjausyhteyttä voidaan vaatia vain, jos Fingrid osoittaa hankekohtaisella järjestelmäteknisellä tarkastelulla, ettei kulutuslaitoksen käytöstä vastaavan toimijan kautta toteutettava ohjaus anna käyttövarmuuden kannalta riittävää suorituskykyä.

Lisäksi KJV2026:ssa tulee määritellä se, kenellä on operatiivinen vastuu tilanteessa, jossa Fingridin ohjaus ja laitoksen turvallisuusjärjestelmä ovat keskenään ristiriidassa.

Olemassa olevat laitokset ja oleellinen muutos

Pidämme ongelmallisena nykyistä hyvin laajaa tapaa kuvata olemassa olevien sähkölaitteistojen oleellisia muutoksia.

Jo pelkän kuormaprofiilin muutoksen käyttäminen mahdollisena laukaisijana voi synnyttää epävarmuutta tilanteissa, joissa laitoksen tekninen rakenne tai sen järjestelmävaikutus ei tosiasiallisesti muutu olennaisesti.

Ehdotamme, että uuden KJV-version soveltaminen olemassa olevaan laitokseen edellyttää muutosta, joka objektiivisesti ja olennaisesti muuttaa laitoksen sähköjärjestelmäteknisiä ominaisuuksia tai vaikutusta liittymispisteessä.

Uusia vaatimuksia tulee lähtökohtaisesti soveltaa vain muutoksen kohteena olevaan ominaisuuteen ja siinä laajuudessa kuin muutos järjestelmäteknisesti edellyttää. Koko laitoksen jälkikäteinen saattaminen uuden KJV-version mukaiseksi tulee kyseeseen vain silloin, kun tämä voidaan erikseen teknis-taloudellisesti perustella.

Jännitehäiriökestoisuus ja pätötehon palautuminen

Ymmärrämme tarpeen estää tilanne, jossa suuri määrä uutta kulutusta katoaa samanaikaisesti suhteellisen tavanomaisen verkkovian seurauksena ja pahentaa alkuperäistä häiriötä.

KJV2026:n tyypin D vaatimukset ovat kuitenkin poikkeuksellisen vaativia. Kulutuskohteen tulisi muun muassa kestää 0 pu:n jännite 200 millisekuntia sekä useita peräkkäisiä vikoja, ja kulutuksen tulee palautua erittäin nopeasti jännitehäiriön jälkeen. Tämä vaatimus voi olla hyvin vaikea, ellei mahdoton, toteuttaa suuren mekaanisen, lämpöteknisen tai sähkökemiallisen prosessin osalta.

Ehdotamme KJV2026:een nimenomaista vaihtoehtoisen vaatimustenmukaisuuden menettelyä. Jos liittyjä osoittaa, että järjestelmävaikutus voidaan vaihtoehtoisella ratkaisulla pitää vähintään yhtä turvallisena, vaihtoehtoinen ratkaisu tulee voida hyväksyä.

Investointien ennakoitavuus

Ehdotamme, että Fingrid antaa hankkeelle kirjallisen teknisen vaatimusmäärittelyn, jossa yksilöidään tarvittavat tarkastelut, niiden lähtötiedot, hyväksymiskriteerit ja mahdolliset vaatimustenmukaisuuden osoittamistavat. Tämän jälkeen hankkeelle ei tulisi asettaa uusia vaatimuksia, ellei myöhemmin saada olennaista uutta tietoa hankkeesta tai sähköjärjestelmästä, jota ei kohtuudella voitu aiemmin huomioda.

Todentamisprosessin aikataulu

KJV2026:n vaiheistettu EON–ION–FON-menettely on lähtökohtaisesti selkeä.

Investoinnin kannalta ongelmalliseksi voi kuitenkin muodostua tilanne, jossa liittyjä on toimittanut kaikki vaaditut tiedot ja toteuttanut omat velvoitteensa, mutta Fingridin tai liittymispisteen verkonhaltijan käsittely tai käyttöjärjestelyihin liittyvä käyttöönottokokeiden siirtyminen viivästyttää lopullista hyväksyntää.

Ehdotamme sitovia käsittelyaikoja sekä menettelyä, jonka mukaan liittyjän väliaikainen käyttöoikeus jatkuu automaattisesti, jos lopullisen hyväksynnän viivästyminen johtuu Fingridistä tai liittymispisteen verkonhaltijasta eikä laitoksessa ole tunnistettu käyttövarmuutta vaarantavaa vaatimustenvastaisuutta.

Tiedot, luottamuksellisuus ja kustannusvastuu

KJV2026 edellyttää tyypin D laitoksilta huomattavaa määrää teknistä tietoa, jatkuvaa instrumentointia ja mallinnusta. Pidämme tiedonsaantitarvetta järjestelmävastuun kannalta perusteltuna, mutta tietojen keräämiseen tulee soveltaa tarpeellisuus- ja minimointiperiaatetta.

Erityisesti tulee määritellä: mihin tarkoitukseen tietoa voidaan käyttää; kenelle sitä voidaan luovuttaa; kuinka pitkään tietoa säilytetään; kuinka laitevalmistajien liikesalaisuudet suojataan ja mitkä kyberturvallisuusvaatimukset koskevat mallien ja reaaliaikaisten tietojen siirtoa.

Myös kustannusvastuun tulee olla suhteellinen. Lähtökohtana tulee olla, että liittyjä vastaa oman laitoksensa vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Jos Fingrid edellyttää yksittäisen liittymän tarpeet ylittäviä tai yleistä järjestelmäkehitystä palvelevia lisäselvityksiä, niiden kustannusvastuu tulee arvioida erikseen.

Muut tekniset kommentit

Pidämme hyvänä sitä, että KJV2026:ssa tunnistetaan prosessitekniset rajoitteet pätötehon rajoitustasojen määrittelyssä. Tätä periaatetta tulisi soveltaa läpi koko dokumentin.

Teknologianeutraali sääntely ei tarkoita sitä, että kaikilta teknologioilta on aina vaadittava identtinen fyysinen vaste. Erityisesti datakeskusten, elektrolyysilaitosten, sähkökattiloiden, lämpöpumppujen ja suuren prosessiteollisuuden sähkötekninen käyttäytyminen poikkeaa olennaisesti toisistaan. Teknologianeutraaliuden tulisi tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sama järjestelmätekninen tavoite voidaan täyttää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla.

On tärkeää, että KJV2026:n ja Fingridin muiden teknisten sovellusohjeiden välinen normihierarkia ja sitovuus ovat yksiselitteisiä. Sitovan vaatimuksen olennaista sisältöä ei tulisi voida muuttaa myöhemmin päivitettävällä sovellusohjeella ilman asianmukaista kuulemista ja tarvittaessa viranomaisvahvistusta.

Yhteenveto

Suomen sähkökäyttäjät pitää KJV2026:n käyttövarmuustavoitetta perusteltuna ja katsoo, että suurilta kulutuslaitoksilta voidaan edellyttää aikaisempaa kehittyneempiä järjestelmäteknisiä ominaisuuksia.

Ennen vaatimusten lopullista hyväksymistä pidämme tärkeimpinä seuraavia muutoksia:

1. Jokaisen sitovan vaatimuksen oikeusperusta ja Energiaviraston vahvistusstatus yksilöidään.
2. Tekninen tehonrajoituskyky erotetaan hätätilanteen pakkotoimista ja vapaaehtoisesta markkinaehtoisesta kysyntäjoustosta.
3. Fingridin ja verkonhaltijoiden tapauskohtaiselle harkinnalle asetetaan objektiiviset kriteerit.
4. Olemassa olevien laitosten uusien vaatimusten soveltamiselle määritellään objektiiviset ja oikeasuhtaiset kriteerit.
5. Teknologia- ja prosessikohtaisissa tilanteissa mahdollistetaan vaihtoehtoinen tapa saavuttaa sama järjestelmätekninen tavoite.
6. Investoinnin tekninen vaatimuskehikko lukitaan riittävän aikaisessa vaiheessa ja verkonhaltijasta johtuvat hyväksyntäviiveet eivät estä kaupallista käyttöä ilman käyttövarmuuteen liittyvää perustetta.

Näillä muutoksilla KJV2026 voisi samanaikaisesti parantaa Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta, ylläpitää toimivia kysyntäjousto- ja sähkömarkkinoita sekä tarjota sähköintensiivisille investoinneille riittävän ennakoitavan toimintaympäristön.

Konkreettiset tekstimuutosehdotukset KJV2026:een

Uusi yleinen suhteellisuus- ja oikeusperustalauseke

Lisättäväksi lukuun 3:

”Kunkin Vaatimuksen soveltamisessa tulee noudattaa suhteellisuuden, tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja läpinäkyvyyden periaatteita. Vaatimuksesta ja sen julkaistusta tausta-aineistosta tulee käydä ilmi vaatimuksen oikeusperusta sekä se, kuuluuko vaatimus Energiaviraston vahvistuksen piiriin. Liittymispistekohtainen lisävaatimus on perusteltava kirjallisesti sen järjestelmäteknisen tarpeen, sovellettavan oikeusperustan ja vaatimuksen välttämättömyyden osalta.”

Oleellinen muutos, luku 6.2

Nykyistä luetteloa ehdotetaan täsmennettäväksi, koska DCC edellyttää TSO:ta huomioimaan olemassa olevien laitosten omistajien oikeutettujen odotusten (legitimate expectations) huomioon ottamista.

”Oleellisena muutoksena pidetään muutosta, joka objektiivisesti arvioiden muuttaa olennaisesti Sähkölaitteiston sähköjärjestelmäteknisiä ominaisuuksia tai sen vaikutusta sähköjärjestelmään liittymispisteessä. Pelkkä kuormaprofiilin muutos ei muodosta oleellista muutosta, ellei muutos olennaisesti vaikuta Vaatimusten kannalta merkitykselliseen järjestelmätekniseen ominaisuuteen. Uusia vaatimuksia sovelletaan vain siinä laajuudessa kuin muutos ja sen järjestelmävaikutus sitä edellyttävät.”

Erityistarkastelujen sitova määrittely, luku 5

”Fingridin tulee esisuunnitteluvaiheessa ilmoittaa kirjallisesti erityistarkastelujen tarve, tarkastelujen tekninen peruste, lähtötiedot ja hyväksymiskriteerit. Vaiheen 0 jälkeen uusia erityistarkasteluja tai niiden perusteella uusia teknisiä vaatimuksia voidaan asettaa vain, jos hankkeesta tai sähköjärjestelmästä saadaan olennaista uutta tietoa, jota ei ole voitu kohtuudella ottaa huomioon aikaisemmassa arvioinnissa. Uusi vaatimus perustellaan kirjallisesti.”

Pätötehon nopea rajoitustoiminto, 11.3.4

Nykyiseen lisättäväksi:

”Tässä luvussa tarkoitettu tekninen rajoituskyky ei sellaisenaan muodosta velvollisuutta tarjota kysyntäjousto-, reservi- tai muuta järjestelmäpalvelua. Pakottavaa ohjausta voidaan käyttää ilman erillistä markkina- tai palvelusopimusta vain sovellettavan lainsäädännön sallimissa järjestelmän käyttövarmuutta uhkaavissa poikkeus- ja hätätilanteissa. Aktivoinnin tulee olla välttämätön, oikeasuhtainen ja kestoltaan rajattu. Muussa tarkoituksessa tapahtuva kulutuksen muuttaminen hankitaan sovellettavien markkinamenettelyjen tai erillisen sopimuksen mukaisesti.”

Suora ohjausyhteys, 11.3.2.2

Korvattavaksi:

”Fingrid voi edellyttää suoraa ohjausyhteyttä, jos Fingrid osoittaa liittymäkohtaisella järjestelmäteknisellä tarkastelulla, ettei kulutuslaitoksen käytöstä vastaavan toimijan kautta toteutettava ohjaus ole sähköjärjestelmän käyttövarmuuden kannalta riittävä. Suora ohjaus ei saa ohittaa henkilö-, laite-, prosessi- tai ympäristöturvallisuuden kannalta välttämättömiä paikallisia suojauksia ja lukituksia. Ohjausten prioriteetti, käyttötilanteet, kyberturvallisuus, vikaturvallinen toiminta ja vastuut määritetään ennen ION-ilmoituksen myöntämistä.”

Alternative compliance FRT/PFAPR-vaatimuksiin

Uusi yleinen kohta esimerkiksi luvun 11.3 alkuun:

”Jos Liittyjä osoittaa teknisin selvityksin, että tässä luvussa määrätyn yksittäisen toiminnallisen vaatimuksen täsmällinen toteuttaminen ei ole kulutuslaitoksen teknologian tai prosessi-, henkilö- tai laiteturvallisuuden vuoksi kohtuudella toteutettavissa, Liittyjä voi esittää vaihtoehtoista teknistä toteutusta. Vaihtoehtoinen toteutus hyväksytään, jos sen sähköjärjestelmälle aiheuttama riski ei ole olennaisesti suurempi ja sama järjestelmätekninen tavoite saavutetaan kokonaisuutena arvioiden.”

Mielestämme tämä olisi tarkoituksenmukaisempi kuin jokaisen tapauksen vieminen varsinaiseen poikkeusmenettelyyn.

Aiemman testinäytön uudelleenkäyttö, 12.3

Nykyisen hyvän periaatteen vahvistaminen:

”Aiemmin hyväksytty tehdas-, tyyppi-, SIL-, CIL- tai HIL-testitulos sekä hyväksytty laitemalli tulee hyväksyä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi myös myöhemmissä hankkeissa siltä osin kuin laitetyyppi, ohjelmisto, parametrointi ja tarkasteltava ominaisuus ovat olennaisesti vastaavia. Uutta testiä voidaan edellyttää vain dokumentoidusta liittymä- tai hankekohtaisesta teknisestä syystä.”

Verkonhaltijasta johtuvat viiveet

Lisättäväksi lukuun 6:

”Jos käyttöönottoilmoituksen käsittely tai Vaatimusten todentamiseen tarvittava koe viivästyy Fingridistä tai Liittymispisteen verkonhaltijasta johtuvasta syystä, eikä Sähkölaitteistossa ole todettu sähköjärjestelmän käyttövarmuutta vaarantavaa vaatimustenvastaisuutta, voimassa olevan väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen voimassaoloa jatketaan viivästystä vastaavaksi ajaksi. Liittyjän käyttöoikeutta ei saa rajoittaa yksinomaan Fingridistä tai Liittymispisteen verkonhaltijasta johtuvan hallinnollisen tai aikataulullisen viiveen vuoksi.”

Kunnioittavasti
Pasi Kuokkanen
Toimitusjohtaja
Suomen sähkönkäyttäjät ry

Lue lausunto

ELFin lausunto KJV2026