Pääsivu arrow Sähkömarkkinat arrow Pohjoismaiset sähkömarkkinat
Pohjoismaiset sähkömarkkinat

Pohjoismaiset sähkömarkkinat koostuvat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Näiden maiden muodostamaa markkina-aluetta kutsutaan Nord Pool alueeksi ja niillä käytetään sähköä yhteensä n. 400 TWh/a. Nord Pool alueelta on sähkön siirtoyhteyksiä Venäjälle, Baltian maihin, Puolaan, Hollantiin ja Saksaan.

Nord Pool markkinan kokoa voidaan hahmottaa myös fyysisen sähkömarkkinan suuruuden kautta. Esimerkiksi sähkön tukkuhinnalla (alv0%) 50 €/MWh saadaan markkinan suuruudeksi 20 Mrd.euroa/vuosi.

Pohjoismainen sähkö on ympäristöystävällistä energiaa

Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa oli 58 % Nord Pool -alueella vuonna 2006 . Kaikenkaikkiaan hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa oli ydinvoima mukaanlukien yhteensä 311,1 TWh/a eli peräti 81 % kaikesta sähköntuotannosta kuivasta vesivuodesta huolimatta. [lähde: Nordel, Annual Statistics 2006].kuva1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pohjoismaat edelläkävijänä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja tuontienergiariippuvuuden vähentämiseksi EU on asettanut tavoitteen nostaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian osuuden 20 % vuoteen 2020 mennessä nykyisestä n. 8 %. Suomessa uusiutuvien osuus on nykyisin n. 28 %.

Eurooppalaisittain vertailtaessa uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä sähköntuotannossa ovat Pohjoismaat kärkisijalla. Pohjoismainen sähkö ylittää EU:n uusiutuvien tavoitteen vuodelle 2020 jo nykyisellään kolminkertaisesti kuivanakin vesivuonna.

Sähkönmarkkinoiden EU tasoinen integraatiokehitys

Pohjoismaalaiset sähkömarkkinat ovat integroitumassa osaksi Eurooppalaisia sähkömarkkinoita EU:n ajamana tulevina vuosina. Pitkällä tähtäimellä integroituvien markkinoiden voidaan ajatella tuovan vakaammat hinnat, lisääntyvää kilpailua, paremman toimitusvarmuuden ja on siten sähkönkäyttäjien kannalta hyvä asia.

Integroitumiskehityksen aikataulutuksessa ja markkinoiden toiminnan kannalta tulee huomioida, että Keski-Euroopassa vapautumiskehitys on vasta alkutaipaleella, tuotantokoneiston rakenne on erilainen, omistus keskittyneempää ja sähkön hintatataso korkeampi Pohjoismaihin verrattuna.